 |
| Pururata-metsälenkki Hyvinkäällä |
On se kumma kun tämä blondi on vaan niin hidas oppimaan läksynsä. Synnytyksen jälkeen olen huomannut, että ei se penteleen kofeiini sovi meikäläiselle, ei sitten millään. Jos juon aamulla ihanan kupillisen valkosuklaa lattea, niin jo illalla tykyttelee sydän ihan omiaan ja olo on sellainen, että nyt kuolen! Sama juttu Batteryn kanssa; aamulla lataan tölkillisen kehoon ja iltapäivää kohden olo muuttuu kamalaksi. Coca-colasta on vielä tutkimukset hieman kesken. ;)
Ei siinä muuten mitään, mutta kun pitää mennä sitten treenaamaan ja yritä siinä keskittyä kun pumppu vetää ihan omaa show’taan kropassa. Kun tunnista on selvinnyt, pääsee suihkun kautta sängyn pohjalle alkaa mielen vatvominen, että tuleeko kuolema vai ei?? :D Tykytykset on aivan kamalia ja uni ei vaan tule silmään. Näin mentiin eilinenkin. Satuin juomaan kupposen ihan normaalia sumppia ystävän luona ja iltapäivällä alkoi tykytellä. Illalla oli tunti, mutta olo oli kamala! Yö meni sängyssä pyöriessä ja vatvoessa ja sen takia Kirppukin todennäköisesti heräili vähän väliä, kun aisti mun levottomuuden.
Aivan tuskallista!! Batterysta mun on helppo luopua mutta tuo latte!
Löytyyköhän jostain kofeiinittomia papuja joita voisi laittaa tuohon masiinaan?
Muuten eilinen oli aivan huippu päivä. Kävin moikkaamassa ystävää ja
hänen pientä tyttöään Hyvinkäällä ja taas päädyimme vaunulenkille sinne ihanan
syksyiseen ilmaan pururadalle. Voi että oli kaunista!
Illalla suuntasin salille crossailemaan eli aika mukavan
liikuntapainotteinen päivä. :) Crossitunnin sykkeet pysyi hallinnassa ja
kaloreitakin näkyi palavan ihan kivasti (535). Olen luvannut itselleni, että opettelen
pysymään siellä peruskestävyysalueella kun on sellainen tunti kyseessä. Helppoa
se ei ole, koska ohjaajan sykkeet on yleensä 10-15 sysäystä korkeammat siitä
kaikesta puhumisesta.
Tämän päivän treenit on vielä hieman avoinna, että mitä mieli halajaa! (<-- Batteryä,
coca-colaa, kahvia!) :D
Kirpakkaa
syyspäivää! Se on jo keskiviikko!
2 kommenttia:
:/ Kurjaa nuo tykytykset.
Ite oon tässä valmistanut itseäni henkisesti limuttomaan lokakuun loppuun... Kohdallani se tarkoittaa siis noita colajuomia. :p Voin vaan jo kuvitella sen päänsäryn ja himon, kun colaa ei kotoa löydykään ja tyhjät pullot on imetty ihan kuiviin...
Tsemppiä!
Cokis oli mun raskausajan addiktio - litkin sitä TODELLA paljon ja en halua siitä luopua, koska se on vaan niiin hyvää! :)
Tsemppiä myös sinne cokiksesta irtautumiseen. Ei ole helppoa! Nostan hattua. :)
Lähetä kommentti