maanantai 9. tammikuuta 2012

Hiki lensi ja lanteet keinui ;)

                                                  Source: Uploaded by user via Candy on Pinterest


Ensidebyytti Sh’bam-ohjaajana oli eilen. Huh, että kuulkaas jännitin niin kovasti. Sali oli TÄYNNÄ, joka oli aivan totaalisen uusi juttu minulle – koskaan ei ole tuntini olleet täynnä, harvoin meillä päin on, ellei kyse ole BodyPumpista. Voitte siis arvata, että puntit tutisi kun astuin lavalle. Kun salille autolta kävelin, olin aivan varma että jalat lähtee alta! Joo-o, siis olen niin kova jännittämään... Alkuun ajattelin, että pidän omana tietona sen että vedän tuntia ensimmäistä kertaa asiakkaille. Hetken siinä kuitenkin rupateltua, päätin kertoa totuuden. :)

Salimme asiakkaat ovat aivan ihania, joka helpotti hieman tilannetta MUTTA silti aloitussykkeet olivat todella korkeat!!

Tunti alkoi ja huomasin alkuun stressireaktion, jossa näkökenttä kapenee huomattavasti; näin vain eteen ja siltikin osa asiakkaista oli hyvin sumuisia. En osannut alkuun sanoa, ketä siinä eturivissä oikein oli. Tunnin jatkuessa eteenpäin, rentouduin. Sykkeet pysyivät korkealla. ;) Näkökenttä alkoi laajentua ja jo loppuvaiheessa otin kontaktia enemmän asiakkaisiin eli sain rentouduttua.

Muutamat asiakkaat antoivat palautetta tunnin jälkeen ja sanoivat, että aivan mahtavaa oli ja ohjeistin todella selkeästi. Kiitos heille palautteesta! Suurin pelkoni on aina ollut tuo ohjeistus. Yleensä kun tarvitaan Hanna-Suomi-Hanna-sanakirja, että minua ymmärtää, mutta kiva kuulla että opastukset menivät perille. :D Sain myös tunnelmaa luotua tarinan avulla eli olen todella tyytyväinen ensimmäiseen tuntiini. Kyllä, myöhästyin muutamassa kohdassa mutta otin ne kiinni seuraavalla tahdilla. Asiakkaat sanoivat, että ei huomannut mitään mokia, oliko niitä edes? :D

Eli tästä se lähtee, pian olen NIIN PRO! :D

Mukavaa alkanutta viikkoa lukijani! Se on taas treenin täyteinen!

8 kommenttia:

Hannaliikkuu kirjoitti...

Hieno homma, niin sitä pitää! :)

Pumpumkatti kirjoitti...

Kiitos vastauksista :)

Mä luen sun blogia Google readerilla eli saan siellä heti tiedon uusista teksteistä, eikä tarvitse käydä täällä sivulla tarkistamassa. Valitettavasti se, että mä luen kaikki jutut Googlessa, ei taida näkyä sun kävijätilastoissa, kun en useinkaan tule tänne sivulle käymään.

Sugarmindy kirjoitti...

Täällä toinen jännittäjä! Aika huimaa kuitenkin, että uskallat uhmata tuota jännitystä joka kerta, ja ilmeisen hyvin oot jumpat ja tanssit vetänyt :)

Loisto suoritus siis ja onnewa :)

~Hanna~ kirjoitti...

Kiitos leidit! :) Eräs kouluttaja minulle kerran sanoi, että hullunkurinen yhtälö kun ohjaaja jännittää aivan kamalasti. :D
Minkäs teet, kun rakastaa tuota työtä. Jännitys laukeaa kun opin tuntemaan asiakkaat/ihmiset. Lisäksi ajan kanssa on tullut opittua, että mitä sitten mitä ihmiset ajattelee! :) Mutta silti, aina uudet tilanteet on kauhun paikka! :D

Julia kirjoitti...

Mulla on vähän sama juttu ku sulla... harrastan monipuolisesti ryhmäliikuntaa ja haaveena ois että joskus vielä siellä edessä tuntia ohjaamassa olisinki minä.. oon pari kertaa lavalla ollut ja se on jännittänyt.. koskaan en oo ohjaamaan vielä päässyt, mutta mallikappaleena ohjaajan vierellä pompin eri tunneilla, ku niillä niin aktiivisesti käyn ja kuviot muistissa.. Tuo sh'bam on muuten todella hauskaa tanssia.. olen muutaman kerran zumbaa koittanut, mutta se ei innostanut, mutta heti ensikosketuksesta sh'bamiin olin ihan mukana.. ja menetin sydämeni kyseiselle lajille! :)

~Hanna~ kirjoitti...

Rohkeasti vain Treenityttö ohjauksien pariin jos kerta olet jo lavallakin ollut varjoilemassa ohjaajan rinnalla. :) Siitä se lähtee pienistä asioista ja kun muutaman kerran tunnin vetää, niin sitä rentoutuu. Ja itsellä ainakin kun itsevarmuus matkanvarrella on kasvanut, niin se tuo sitä lisävarmuutta eikä jännitä niin kovasti kun tietää todella mitä tekee. Ja kaikella on aina eka kertansa, eli rohkeesti vain! :)

Sh'bam on ihan lempijuttu meikäläiselle. Videoissa näyttää tylsältä, mutta kun pääsee tunnille fiilistelemään niin meno on mahtavaa! Hienoa, että löytyy tunnille kannattajia.

Julia kirjoitti...

Olis kyllä mahtavaa päästä ohjaamaan, ja kokeilemaan, onko minusta siihen, mutta se on vain niin hankalaa, kun ei ole vielä mitään koulutusta takana...
Ajattelinki ehdottaa, että harjoittelisin jonkun jumpan pitämistä äidilleni ja hänen ystäville.. osaisitko sanoa, kumpi olisi parempi vaihtoehto koulutuksena.. olen nyt lukiossa ja vuoden päästä pitäis valkolakki saada.. mutta jatko on vähän hakoteillä... olis ammattikoulun liikunnanohjaaja-tutkinto, niin kestäis 2 vuotta, ammattikorkeakoulun fysioterapeuttitutkinto, joka kestäis 3,5 vuotta... voiko fysioterapeutti ohjata ryhmäliikuntaa yms? :)

~Hanna~ kirjoitti...

Treenityttö! Jos itse nyt voisin valita, niin lähtisin ehdottomasti opiskelemaan fysioterapeutiksi (aikaa ei enää ole, että olisi mahdollista lähteä päiväopiskelijaksi.:/ ). Ohjaaja tarvitsee nykypäivänä selkeää anatomian osaamista. Useat fysioterapeutit työskentelevät ryhmäliikuntaohjaajana opiskeluiden ohella. Jos ei ole minkäänlaista ohjaajakokemusta tai -koulutusta, suosittelen käymään jonkun peruskoulutuksen esimerkiksi vaikka SVOLi järjestää peruskoulutuksia tai jos olet käynyt Les Millsin tunneilla ja se kiinnostaa, niin heidän konseptitunteihin on helppo myös aloittelijan kouluttautua. Koulutukset ovat haastavia kuten myös tuntien vetäminen, mutta jos sinulla on hyvä pohja liikunnasta niin en näe syytä miksi ei. :) Liikunnanohjaajan tutkinto on myös hyvä tutkinto, koska siinä saa kokonaisvaltaisen näkemyksen alaan ja siellä tulee ohjaamisesta kokemusta mitä fysioterapeuttikoulutuksessa ei tule.