Terveisiä Ruotsinmaalta :)

Kukkaloistoa Tukholmassa

Tuli viime viikolla piipahdettua Tukholmassa miehen ja Ipanan kanssa. En muista koska viimeksi olisin Tukholman risteilyllä käynyt... Varmaan alkaa olla 7-8 vuotta. Kieltämättä täytyy myöntää, että Karibian risteilyiden jälkeen Silja Symphony tuntui aika pieneltä paatilta. ;)

Sää suosi meitä ja oli ihanan tyyni ilma matkustaa. Ipana oli ensimmäistä kertaa ulkomailla ja käyttäytyi täydellisesti. Tukholmassa nukkui melkein koko ajan kun kierreltiin ja käveltiin ympäriinsä.

Laivalla ruoka oli pettymys. Kävimme ensimmäisenä iltana syömässä El Capitan -ravintolassa, ja täytyy sanoa, että en pitänyt pihvistä. Oli ilmeisesti jäänyt kokilta parilla putsaamatta, sillä pihvi maistui ja haisi kilometrien päähän palaneelle. Lisäksi pihvini oli ensimmäisellä kerralla raaka... Kyllä, syön pihvini mediumina mutta en raakana. Siinä on suuri ero. ;)  Tarjoilija oli neutraalin ystävällinen, mutta naamasta näki hänen olevan työhönsä lopen kyllästynyt. Aamiainen buffetissa oli taasen maittava! Sai syödä vatsansa täyteen terveellisesti.

Satamasta menimme T-Centraleniin tunnelbaanalla Gärdetin asemalta. Kävelymatkaa oli vain muutama sata metriä. Itse keskustassa kiersimme Åhlensilla, Nordiska Kompanietilla ja pienissä putiikeissa. Suurin osa ajasta kuitenkin meni vain kävelemiseen ympäriinsä ja nauttimiseen. Tyttö kun nukkui, niin ei viitsinyt kovinkaan paljoa kauppoihin mennä koska sitten neiti olisi herännyt kuumuuteen. 

Ruotsissa oli todella lämmin ja ihanan keväinen sää, jonka vuoksi kävelimmekin keskustasata takaisin satamaan. En ole tiennyt, että sataman lähellä on aivan ihanan näköinen ulkoilupaikka! Mieleen tuli Central Park New Yorkissa. :)

Takaisintulomatkalla söimme laivan buffetissa ja nyt kun Silja on uudistanut buffettinsa, täytyy myöntää että itse pidin siitä kovasti! Ruokaa oli tarjolla jos jonkinlaista (sushi, texmex, salaatti, liha, kana jne.) Kotiintuloaamuna söimme aamiaisen Bistro Maximessa, koska kaikki sitä meille kehuivat! Pakkohan se oli kokeilla. Vaikka hinta oli hieman kalliimpi, niin oli sen arvoinen. Olimme Ipanan kanssa heti klo 7.30 ja oli rauhallista. Mitä eroa sitten on Bistro Maximen ja Siljan buffalla? Maximessa oli hieman enemmän hedelmiä, amerikkalaisia pannukakkuja sekä lämpimiä ruokia. Lisäksi hintaan kuului kuohuviinilasi. ;) Ja hinta on juuri yhden skumppalasin verran enemmän. 

Kokonaisuudessaan olin hieman pettynyt laivan hintatasoon - ei muuten ole enää niin sanotusti halpaa! Lisäksi Ruotsissa en ostanut mitään, koska hintataso on sama kuin täällä. Miksi siis raahata lahden toiselta puolelta samaa tavaraa samaan hintaan?

Treenien osalta uusia ohjelmia suunnitellessa. On ollut jotenkin luomisen tuskaa viime aikoina, mutta kyllä se tästä. :)

Aurinkoa ja ihanaa kevätpäivää!

Tunnustuksia - kiitos!

Suuri kiitos teille ihanat naiset mahtavista blogitunnustuksista! Niitä on tullut kolme kappaletta taukoni aikana! WAU!

Ensimmäinen tunnustus on tullut Ikiliikkujalta, todella mahtavalta kaimaltani.

Säännöt ovat seuraavat:

1.Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.
2. Kirjoita seitsemän random-faktaa itsestäsi.  
3. Lahjoita tämä sama award 15 parhaalle blogille/bloggaajalle

 

7 totaalisen random-asiaa minusta...

* Katson Jersey Shorea... :D

* Ja myönnän nauttivani sen katsomisesta!

* Olen herkuttelija...

* Työelämässä olen järjestelmällinen, mutta kotini on kaunis kaaos.

* Rakastan työtäni. Minulta meni 27-vuotta oivaltaa, mistä todella pidän. 

* En muista koska olisin viimeksi käynyt elokuvissa. 

* Aion huomenna vain lötkötellä tyty kainalossa ja katsella elokuvia <3

 

Toisen tunnustuksen sain Sokrulta. :) Kiitos!

 

Säännöt on seuraavat:

 

Liebster tarkoittaa "rakkain" tai "rakastettu", mutta se voi tarkoittaa myös suosikkia. Liebsterpalkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille joilla on alle 200 seuraajaa.

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.

2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.

4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!

 

Kolmas tunnustus on tullut Matkattarelta!

 

 

Tunnustus pitäisi lähettää viidelle mielestään kivalle, kauniille ja mielenkiintoiselle blogille, jossa on kuitenkin alle 200 lukijaa.

Annan KAIKKI KOLME tunnustusta seuraaville blogeille:

http://pumpumkatti.blogspot.com/

http://matkantekijana.blogspot.com/

http://snuu.blogspot.com/

http://katoalaskikatoa.blogspot.com/

http://sugarmindy.blogspot.com/

 

Anteeksi jos unohdin jonkun! Luen PALJON hyviä blogeja, joten Ota ihmeessä itsellesi koppi näistä tunnustuksista! ;)

Jos nyt rauhoittua saisin :)

Source: fitsugar.com via Tamara on Pinterest

Huh ja hip heijaa! Puolen vuoden uurastus on nyt takana päin. Nyt aion vain olla ja rentoutua. Pahoittelut sinulle lukijani tämä pitkä blohiljaisuus! Mutta nyt jälleen iskussa ja voin ottaa iisisti. Marraskuussa aloitetut Personal Trainer -opinnot on karvaa vaille suoritetut ja voin siis sanoa olevani viittä vaille valmis Personal Trainer! 

Tänään oli teoriakoe, harjoitusasiakkaiden esittely sekä näyttökoe. Näyttökokeesta sain jo tuloksenkin ja se oli hyväksytty. Nyt sitten odotellaan teoriakokeen tuloksia jännittyneenä. Mutta ei se tilannetta muuta eikä maailma siihen kaadu, jos sen uusimaan joutuu. En usko, että näin tulee olemaan mutta aina pitää varautua pahimpaan. :) Huomenna on viimeinen luento, jossa perehdymme kuntoittavaan harjoitteluun sekä vielä syvennymme toiminnallisen anatomia pariin mahtavan A-P Lindbergin kanssa.

Aamulla ajaessani Pitäjänmäen SATSille voin todella pahoin. Jännitin todella paljon teoria- ja näyttökokeita. Viime yönä en saanut unta ja pyörin vain sängyssä! Aivan tuskaista. aamulla silmät ristissä aivot sumeina. Mutta kyllä siellä kuupassa oli kuitenkin jonkinlaiset kanavat auki sillä sain vastatuksi jokaiseen kysymykseen vallan järkeviä asioita. ;) Mutta nyt odotallaan. Näyttökoe suoritettiin päivän päätteeksi ja olimme pareittain. Täytyy sanoa, että kädet hikosi kun sain omat tehtäväni. Hetken aikaa jouduin miettimään ja pohtimaan vaikka kyse oli aivan yksinkertaisista asioista. Sitä se paniikki teettää. Mutta läpi siis meni!

Harjoitusasiakkuus onnistui todella hienosti; saimme mahtavia tuloksia jo valmiiksi fitiltä naiselta. Molemmat olimme tyytyväisiä.

Vajaa kuukausi sitten suoritin Les Millsin CxWorx-koulutuksen. Viikonloppu oli todella rankka ja intensiivinen. CxWorx on erittäin tekniikkapainotteinen kun taas Sh'bamissa olin tottunut jo kovaan puhumiseen ja mielikuvien luomiseen. CxWorxissa panedutaan ja ohjataan vain tekniikkaa. Yritä siinä sanoa suomen kielellä lyhyesti ja ytimekkäästi ohjeita ilman, että ne kuullostaa tiukilta käskyiltä. Olin aivan varma, että joudun kuvaamaan kappaleita koulutuksen jälkeen mutta sain A:n eli luvan ohjata heti! Oli aika huippufiilis! Muutamia kertoja olenkin tuntia jo vetänyt ja rakastun ohjelmaan enemmän ja enemmän. Vallan pitää kotosallakin tehdä, jotta taidot pysyvät yllä.

Kuvasin myös Sh'bamin lisenssivideon tässä matkan varrella ja sain arvioinninkin. Nyt minulla on ENSIMMÄINEN LES MILLS LISENSSI!! :) Olin todella tyytyväinen. Sain arvioitsijalta paljon hyvää palautetta. Nyt uuden ohjelman parissa on menty tovi ja uusiin jatkokoulutuksiin ilmoittauduttukin jo. Jatkot on toukokuun lopussa. :) En kuitenkaan aio osallistua CxWorxin jatkoihin, koska välissä on 6 tuntia ja se on pitkä aika vain odotella.

Kevät on kovaa vauhtia edennyt ja ennen kuin huomaammekaan, on kesä! En malta odottaa! Ystäväni saa vauvan näinä päivinä ja meillä on niin paljon suunnitelmia kesän varalle. Miehet jätetään kotiin ja naiset Ipanoiden kanssa suuntaavat nauttimaan Suomen kesästä. Oma pieni tyttöni kasvaa kovaa tahtia ja ei ole kyllä enää edes niin pieni. Kehitystä on tapahtunut hurjasti ja nyt alkaa neidissä ilmetä luonnetta. Tahtojen taisteluita käydään joka päivä ja valitettavasti äiti joutuu tuottamaan pettymyksiä kieltämällä asioita. Tärkeää on neidin oppia hyväksymään epäonnistumisia ja fakta, että kaikki ei ole hänen. :) Mutta ihana pieni tyttö, niin valloittava! <3

Mukavaa perjantai-iltaa (tai no, melkein jo yötä)! Pian palataan taas tunnustusten parissa! ;)

Jos voisin aikaa ostaa...

On tullut todetuksi, että tällä hetkellä vuorokaudessa ei ole tarpeeksi tunteja omiin tarpesiini. Yöunista en voi luopua, koska silloin kehoni laittaa stopin. Pieni tyttöni vaatii osansa, enkä voi jättää häntä huomioimatta. 

Totesin tässä, että olen ehkä haalinut liikaa asioita tämän kevään kalenteriin. En vain pysty toteuttamaan kaikkea tai sitten toteutan sen kaiken todella huonosti/keskinkertaisesti.

Lenssu kesti kuukauden, joka lääkärin mielestä ei ole edes kovinkaan epätavallista. Meni tovi ennen kuin sain kehoni takaisin normaaliin. Ei ehkä vieläkään ole samoissa kantimissa kuin ennen. 

Viikonloppuna on CxWorx koulutus. Materiaalit tulivat perjantaina, mutta ehdin tutustumaan ohjemaan vasta sunnuntaina koska perjantai ja lauantai meni psyykkisen valmennuksen parissa PT-opintojen osalta. Täytyy sanoa, että oli ihan mielenkiintoinen viikonloppu. Lisenssikoekin lähenee, kolme viikkoa on lukuaikaa jäljellä... En tiedä mistä ajan revin! Kun vain kunnialla selviäisin huhtikuusta niin sitten pitäisi helpottaa! Lähden hermolomalle jonnekin kauas... ;)

CxWorxin ohelma on hyvä ja tehokas. Osaan tällä hetkellä biisien koreografiat, mutta en ole ehtinyt liikkeitä testaamaan. Illalla yritän ehtiä tekemään ohjelman kerran tai kaksi läpi. Perjantai kun on poisluettu treenien osalta - lähdemme hautajaisiin. :/ Yritä siinä sitten pirteänä olla lauantaiaamuna klo 9.00 koulutuksessa...

Sitkeääkin sitkeämpi lenssu

Eihän tästä tule nyt yhtään mitään. Lenssu on ollut päällä jo kolmatta viikkoa ja vaikutti jo siltä, että parempaan mennään. Mutta ei. Tänään tuntuu keuhkoissa kuivalta, nenä on uudelleen tukossa. Tein muutaman Sh'bam 7 biisin ja olin AIVAN LOPPU!! Se kertoo minulle, että pitää vielä parannella kroppaa. 

On se kumma juttu, kun ei enää 1 viikko riitä. Viime viikolla tuli tuntien aikana muutama rytmihäiriö ja jatkui vielä muutaman päivän kotona. Tai ainakin kuvittelen niiden olevan rytmihäiriöitä, kun tuntuu että sydän yhtäkkiä meinaa tulla kurkusta ulos ja samalla pulssi tuntuu muutama nopea lyönti ja sitten palaa takaisin rytmiin. Kävin lääkärissä, ei se mitään käyriä ottanut. Käski vain levätä. Siitä on jo viikko. Alkaa itsellä mennä vaan usko ja työnantajalla hermo... En treenaa sairaana! En ota sitä riskiä. Ongelma on kun sijaisia ei ole. Tunteja perutaan... Mutta minkäs teet...

Tämä on perinteinen joka keväinen sairastelu. Vuonna 2009 meni pari kuukautta, että uskalsin treenata! Mutta silloin keuhkot eivät olleet yhteistyökykyiset levon jäljiltä. Kyse ei ollut enää flunssasta vaan omista harhakuvitelmista. 

2,5 viikon päästä on CxWorx-koulutus ja toivon, että olen silloin jo kunnossa. Kauhistuttaa jo ajatella sinne saakka, mielessä pyörii entä jos... No, täytyy nyt vaan toivoa, että olotila paranee ja pääsee normaali rutiinien pariin. 

Vinkkejä, millä tämän ikuisuuslenssun voi karkoittaa kehosta pois? :)

Muista aina, liikenteessä...

Source: beautyspot.livejournal.com via Tatiana on Pinterest

No niin... tänään onkin ei-treeniaiheista asiaa. Muutama viikko sitten olin tulossa treeneistä ja ajoin normaalia reittiä kotia kohti. Ilma oli hyvä, tien pinta hieman liukas. Tulin tuttuun risteykseen, jossa olen etuajo-oikeutettu ja kolmion takaa tulevat väistävät. Näen ison rekan joka odottaa kiltisiti vuoroaan päästä tielle. Yht'äkkiä näen, kuinka henkilöauto tulee kolmion takaa suoraan eteeni! Yritän jarruttaa... auto ei pysähdy. Tiesin, että nyt kolahtaa ja kovaa. Kaikki tapahtuu salamannopeasti. Kuulin rysähdyksen ja tunnen kuninka turvatyynyt pamahtavat suoraan naamaan.

Paniikki - autossa haisee savu. En saa vyötä auki. Menee hetki, että saan itseni kootuksi, vyön irti ja oven auki. 

Katson kuinka ihmisiä pysähtyy paikalle kysymään onko kaikki kunnossa. Nenäni sai kolauksen, verta oli joka paikassa. Saan sanotuksi, että voisiko joku soittaa poliisit sekä ambulanssin. Eteen ajanut mies yritti syyttää minua ylinopeudesta! Yllättävää - nainen ratissa niin yritetään laittaa sen syyksi kaikki... Ennen risteystä on poliisin nopeuskamera, enkä tähän päivään mennessä ole testannut, välähtääkö kamera vai ei joten nopeus oli kohdallaan (60 km/h on muuten aika kova kolahdus!!). 

Soitan miehelle, joka käsitti ensin että olen vain sattunut kolaripaikalle, eikä liikenne liiku ja minulla menee tovi. Hetken kuluttua hän soittaa minulle takaisin ja kysyy olenko minä ajanut kolarin, olenko kunnossa ja hän tulee pikaisesti paikalle. Hän hoiti Ipanalle hoitajan ja saapui ennätys ajassa paikalle. Onneksi anoppi asuu samssa kaupungissa, joten hän pääsi hoitamaan tyttöä.

Auto on tuusannuuskana ja odotimme vakuutusyhtiöstä melkein kaksi viikkoa päätöstä, onko auto korjauksella kunnossa vai onko se lunastustavaraa... Lunastustavaraahan se oli. Molemmat turvatyynyt laukesivat, etukeula aivan rutussa. Kirosin kolmion takaa tulleen kuljettajan alimpaan helv******! Nyt kuullostan pinnalliselta, mutta autossamme ei ollut mitään vikaa. Olimme pitäneet sitä kuin kukkaa kämmenellä, ajokilometrejä ei ollut liikoja... Rahalliset tappiot nousivat todella paljon koska jouduimme hankkimaan uuden auton. Vastaavanlaista ei ole! Saimme vakuutusyhtiöltä laina-auton muutamaksi viikoksi ja olemme etsineet uutta autoa. Kaikki energia on mennyt koko kolarisopan selvittelyyn. Kuinka paljon voi laittaa pasmat sekaisin yksi kolari? Paljon!

Kolmion takaa tullut kuljettaja sanoi lausunnossaan poliisille, että hän ei nähnyt että minä tulin suoraan koska siinä risteyksessä oli todella isot lumivallit... KUKA HEL***** AJAA ETEENPÄIN JOS EI NÄE TULEEKO AUTOA VAI EI? Ajoimme seuraavana päivänä risteyksessä ja on totta että näkyvyys on huono MUTTA kun hiljaa autoa ryömittää niin kyllä sen liikenteen sieltä sitten myös näkee...

Onneksi teimme eilen kaupat uudesta kulkupelistä, koska olemme molemmat riippuvaisia autosta. 

Tarinan pointti on tänään se, että ole varovainen liikenteessä. Älä oleta mitään ja aina se ei ole oma syy! Varovaisuutta lukijat!

Aurinkoista lauantaita!

Lenssu pentele... ja hieman aspartaamista

                                         Source: turbogirl.tumblr.com via Carly on Pinterest

Niin siinä sitten kävi, että flunssa pukkasi päälle ja ihan vallan koko perheelle kerralla. Jotain positiivista siis. :) Ipana on pärjännyt yllättävän hyvin. On uskomatonta, miten pieni ihminen jaksaa nauraa ja iloita vaikka nenä vuotaa ja on 39 astetta kuumetta. Itse on aivan kuuppa jumissa vaikka ei ole kuumetta. 

Tämä nyt hieman pilaa sitten tämän viikon treenisuunitelmia. Tai sitä samaahan se on, mitä aina ennenkin. ;) Sunnuntaina olisi Sh'bamin ensimmäinen jatkokoulutus, joten silloin pitää olla ehdottomasti kunnossa. Alkuviikko nyt ainakin lepäillen ja katsellaan sitten torstain treenit uudelleen. Toivottavasti silloin on jo kunnossa.

Itse olen aika tarkka siitä, missä kunnossa treenaan. En treenaa sairaana. Tiedän paljon ohjaajia, jotka aivat totaalisessa lenssussa (nuha ja yskä) vetävät kovatehoisia tunteja. Minä en leiki terveydelläni vaan otan iisisti. Mutta on ollut hauska huomata kuinka vaikeaa on sijaisten löytäminen! Ihan totta! Sijaisia ei ole löytynyt valtaosalle tunneista ja tällä hetkellä näyttää siltä, että vedän itse Kinesis-tunnin sekä ihanan yritystunnin. Onneksi yritystunnin äijät ovat sitä laatua, että ei ohjaaja ole siellä treenaamassa vaan ohjaaja ruoskii heistä kaiken irti! :) Kinesis taasen on ok vetää, koska siinä keskityn asiakkaan yksilölliseen ohjaamiseen ja vain aina näytän liikkeet. Mutta esimerkiksi joku vatsa-pakara tai Sh'bam... juu ehkä ei kuitenkaan! :)

Viikonloppu sujui PT-koulutuksen merkeissä ja aiheena oli ravitsemus. On asioita, joita en edelleenkään vielä aivan täysin allekirjoita kuten esimerkiksi aspartaamin käyttö. Itse en sitä suosi, sillä jo pienet viitteet siitä että se saattaa aiheuttaa syöpää ja muita terveydellisiä ongelmia, niin ei kiitos! Kunnollista dataa ei ole, mutta ainakin EU sitä tutkii uudelleen. Tosin hieman tulee se tunne, että tutkitaan nyt, kun kerta vouhotatte. Usein tutkimusten takana saattaa olla elintarvikeyhtiöt, jotka rahoittavat koko tutkimusen. Kuinka luotettavaa se sitten on? Tosin koulutuksessa sanottiin, että kaikki tutkimukset ovat (Suomenssa??) julkisia... mites Jenkkilä? Wikipedian juttu aspartaamista. On totta että pitää pieni lähdevaraus aina pitää lukemaansa, MUTTA jos on edes pieniä viitteitä siihen että aspartaami aiheuttaa ongelmia kehossa, en sitä riskiä halua ottaa. Hieman hymyilytti kerran Ikeassa kun mummo pienelle lapselleen sanoi: "Otitko sinä nyt varmasti sitä light-limsaa siitä hanasta... " Voi voi... Itse olen kasvanut voilla, kermalla, sokerilla eli siis aivan normaaleilla ruuilla koko lapsuuteni. En ole ollut koskaan lihava enkä ylipainoinen. Rasva vyötärön ympärille alkoi kertymään kun muutin pois kotoa ja lopetin SÄÄNNÖLLISET ruokailut sekä lisäsin ruokavalioon light-tuotteita. Eli oman lapseni aion kasvattaa vallan samalla kaavalla kuin itse olen kasvanut. En todellakaan tunge lapseni suuhun aspartaamimehuja ja -jugurtteja. Toki jokainen tekee omat päätöksensä, mutta tämä on huomio, jonka itse olen elämässäni tehnyt.

Tuo aspartaami on vain hieman ärsyttävä juttu, sillä useissa palautusjuomissa sitä on käytetty makeutukseen. :/ Pitää olla hyvinkin tarkkana, mitä tuote sisältää. Useinhan muuten light-tuote saattaa olla heavympää kamaa kuin normaali. Kannattaa aina tsekata varauksella tuotteen ravintotaulukkoa ja sisältöä. Mitä kaikkea tuotteet sisältääkään? Huh!

Mutta nyt, kuumaa juomaa lisää ja joku hyvä leffa. Aion todella pitää lepopäivän. Aivot ei ole kovinkaan vastaanottavaiset tällä hetkellä. :)

Mukavaa viikoalkua lukijoille!

(Ps. Kuvan liike on todella tehokas! Jos ei ole palloa, niin hieman kevennettynä saa kun laittaa toisen käden steppilaudalle/portaalle jne. Kevennyksellä tarkoitan sitä, että pallon päällä joudut käyttämään kaikkia stabilaattoreita kehossa kun taas tasaisella ja vakaalla alustalla ei.)